25. Takaisin satulaan / Back in the saddle

Vaihtarisyksy Kanadassa vierähti hujauksessa, ja nyt ollaan takaisin Suomessa. Tottakai palasin heti ensimmäisenä päivänä satulaan, mitäs muutakaan. Ajattelin näin tallille palattuani kertoa vähän mitä olen tehnyt paluuni jälkeen ja mitä on luvassa lähitulevaisuudessa.

Olen nyt siis mennyt Cassulla viikon ajan, ja se on ollut hyvän tuntuinen! Liike on irtonaisempaa ja säännöllisempää mitä kesällä, joten hieronnat ovat auttaneet. Vaihtoni ajan kaverini Janika on vastannut Cassun treeneistä, ja tätini on juoksuttanut ruunaa kerran pari viikossa. Cassu on hyvän oloinen ratsastaa, liikkuu kohtuu hyvin eteen vaikka onkin normaalisti melko laiskahko. Vielä se ei ole pakkaspöllöilyjään minulle esitellyt, mutta eiköhän niitä tämän talven aikana vielä ehditä näkemään. Esteitä en ole vielä hypännyt, mutta kokeilin kavaletteja ja vielä meikäläisen estesilmä pelittää jonkin verran, eli eiköhän tässä joku päivä ehditä heittää pari estettäkin maneesiin hypättäväksi. Cassu ei ole hypännyt minun vaihtoni aikana lainkaan, joten saamme aloitella maltilla ja katsoa miltä näyttää ensi vuotta varten. Asun vanhemmillani vielä uuteen vuoteen asti, jonka jälkeen on aika muuttaa takaisin Helsinkiin ja jatkaa töitä ja opintoja. Eli siihen asti ratsastan täysipäiväisesti Cassua, ja muuton jälkeen jatkuu treenit viikonloppuisin. Näin ensi alkuun keskitytään saamaan hevonen hyvin kuulolle, sekä pikku hiljaa aktiivisemmaksi takaa ja sitä myötä ryhdikkäämmäksi. Estepuolella pidän pään kylmänä ja katsotaan treenien perusteella mitä meidän on tulevana kautena mahdollista tehdä.

Huldakin on päässyt "eskariin" paluuni myötä. En ehtinyt ihan hirveästi sen kanssa tehdä keväällä sen vaadittua melko paljon aikaa uusien asioiden kanssa, joten nyt jatketaan mistä jäätiin. Tarkoitus olisi totuttaa tamma suitsiin ja kuolaimiin sekä käydä kävelyillä. Irtohyppääminenkin aloitettiin torstaina, ja rupeamme nyt säännöllisesti käymään maneesilla treenaamassa. Hulda suhtautui uuteen tilanteeseen (maneesiin) lungisti ja hyppäsi hyvin ensikertalaiseksi. Se ymmärsi saman tien kujan idean ja pidimme ekan treenin lyhyenä ja esteet matalina. Huldalla on nyt talvella ollut pari kertaa  jo suitsetkin päässä, ja kuolainten laitto on hieman haastavaa vielä mutta eiköhän se siitä kun H taas tajuaa, ettei sille tehdä mitään pahaa. Täytyy vaan lääppiä varsan päätä entistä enemmän, että se tottuu kaikkeen räpeltämiseen. Englanninkielisessä tekstissä linkki Instagramin julkaisuun, jossa video hyppykerrasta.

"Mitä nää tekee tässä?!"

Saan myöskin jatkaa kahden poniryhmän valmentamista, joten viikonloppuni tulevat jatkossa olemaan melko buukattuja - Cassun treenejä, ponivalkkuja sekä Huldan irtohypytystä ja muuta touhuamista. Lisäksi touhuan tätini varsojen kanssa minkä kerkeän, joten ei käy hevospuolella kyllä aika pitkäksi tulevana keväänä. 

Tätini 2017 syntynyt irish cob-tamma Victoria, jonka kanssa touhusin hieman kesällä ja tarkoitus olisi taas jatkaa treenejä kun palasin maisemiin.

// The exchange semester in Canada went by too fast, and now I'm already back in Finland. Of course I immediately got back in the saddle, what else would I do. I thought that I would talk a little about what I've done since I returned and what's going to happen in the nearest future.

I have now ridden Cassu a few times, and he has felt real good! He moves better than in the summer, so the massage has probably helped. During my exchange, my friend Janika has been in charge of training Cassu and my aunt has been lunging him once or twice a week. Cassu feels good to ride and is going forward quite well although he normally is a bit lazy.. He still hasn't shown me his frosty craze, but we still have a long winter ahead so maybe I'll get my piece of it some day. We haven't jumped yet, but I did some cavalettis and my jumping eye seems to still be there at least on some level, so maybe we will make time for some jumping soon. Cassu has not jumped while I was away so we have to start carefully and see how it looks like for next year. I will be staying at my parents' house until New Year, after which I move back to Helsinki to continue my studies and working. Until then I ride Cassu every day, and after I move I'll go training him on weekends. To begin with, we will focus on getting him more focused, a bit more active in the hind end and thereby also carry himself a bit more. In jumping I will try to keep my cool and wait to see how it goes before planning anything big for the next season.

Hulda has also started "preschool" as I arrived. I did not get much done with her last spring since she needed a lot of time with new things, so now we will start where we left off. The plan is to get her used to the bridle and bit and also go on short walks. Loose jumping also started this thursday, and now we will keep going to the indoor arena on a regular basis for training. She was quite fine with the new situation (the indoor arena) and jumped well for being a first-timer. She got the hang of it immediately and we kept the training short and the jumps small. Hulda has had the bridle on already twice this winter, and the bitting is still a bit challenging but I guess it will be fine as soon as she realizes we won't hurt her. I just need to pet her excessively on the head to get her used to all the hassle around her. See the Insta-post below for a video of the first loose jumping!

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön 🐴Janina Airikainen🐴 (@janskijahepat) jakama julkaisu Joulu 27, 2018 kello 9.19 PST

I will also keep coaching two of the pony groups, so my weekends will be really busy in the future - Cassu's training, pony coaching and Hulda's loose jumping and all the other things I do with her. In addition, I will help my aunt with her foals as much as I can, so I will definitely not be bored on the horse front this spring.

Hulda in her new fleece rug she got from my mom for Christmas!

24. Minun heppa-bucketlist / My equestrian bucket list

Oletko aina haaveillut aavikolla ratsastamisesta? Tai hevosen omistamisesta, olympialaisiin osallistumisesta, islanninhevosella ratsastamisesta? Päätin jakaa oman "bucket listani" asioista, joita en ole vielä hevosten parissa kokenut ja jotka haluan kokea vielä joskus elämäni aikana!

1. Ikioma kasvatti. Huldahan on elämäni ensimmäinen oma hevonen ja samalla myös ensimmäinen varsani. Vaikka olen omistanut Huldan astutushetkestä alkaen, en ole sen virallinen kasvattaja. Emän omistaja on meidän diilissä jäänyt Huldan kasvattajaksi, minä omistajaksi. Haluaisin siis vielä joskus kasvattaa täysin omissa nimissäni varsan.
2. Suomenhevosen omistaminen. Mitäpä tähän lisäämään. Tykkään suokeista kovin ja suunnitelmissa on omistaa sellainen vielä jonakin päivänä, kun varaa kahteen tai useampaan hevoseen löytyy. Todennäköisesti ostaisin nuoren suokin, jonka saisin sisäänratsastaa itse. 



Suomenhevosvarsa, joka asui Huldan kanssa samalla tallilla Huldan synnyttyä.

3. Ratsastaa arvokilpailuissa. Olisi niin siistiä saada kilpailla arvokilpailuissa. Koska en ole kilpaillut Suomenhevosten Mestaruuksia isommissa mittelöissä, olisi ensimmäinen etappini ihan kotimaiset SM-kilpailut. Sinnekin on huikean pitkä matka, nähtäväksi jää täyttyykö tämä koskaan mutta se olisi todella hienoa.
4. Kilpailla kansainvälisesti. Kisareissu Ruotsiin, Norjaan tai keski-Eurooppaan olisi huikea kokemus. Haluaisin kokea Norjan Drammenin kevätkisat, tai jonkun kisakiertueen Espanjassa, Italiassa tai Portugalissa. Oikeastaan lähtisin mihin tahansa kokemuksen perässä!
5. Katsojana olympialaisissa tai MM-kisoissa. Mikä sen upeampaa kuin nähdä kaikki maailman huiput kilpailemassa maailman parhaan ratsastajan tittelistä? Olin vuonna 2017 katsomassa EM-kilpailuja Ruotsissa, ja se oli kiva kokemus. Seuraavaksi haluaisinkin nähdä MM-kisat tai Olympialaiset. Seuraavat Olympialaiset kilpaillaan Tokiossa, jonne tuskin lähden sen sijaitessa kohtuu kaukana. 
6. Falsterbo Horse Show. Olen seuraillut monen ruotsalaisratsastajan elämää etenkin kyseisten kisojen aikana, ja sieltä välittyvä tunnelma on käsinkosketeltavissa - olisi siistiä käydä Falsterbossa edes kerran! Etenkin Falsterbo Derbyn näkeminen olisi mielenkiintoinen kokemus. 

   

   Kuva: https://falsterbohorseshow.se/om-oss/

7. Longines Global Champions Tour. Tässä kilpailusarjassa liikkuu suuria summia rahaa, ja osanottajat ovat maailman parhaimpia, kutsuttuja ratsastajia. Lisäksi osakilpailut ratsastetaan ympäri maailmaa suurissa turistien suosimissa kaupungeissa, mm. Miamissa, Madridissa,  Hampurissa, Roomassa, Lontoossa, Pariisissa ja Prahassa. Finaali kilpaillaan Dohassa, ja tapahtumien liput ovat yllättävän edullisia tapahtuman luonteeseen ja sijanteihin nähden!
8. Hiekkarannalla ja meressä ratsastaminen. Olen uittanut vanhaa poniani Mojaa Ypäjän lammessa, mutta muuten lähinnä kahlaillut heppojen kanssa. Haaveissa on vielä päästä laukkailemaan isolle hiekkarannalle ja pulahtaa mereen välillä. 
9. Hevossafari Afrikassa. Haluaisin matkustaa Afrikkaan näkemään luontoa, kulttuuria ja villieläimiä. Sain tietää, että safareja järjestetään myös hevosen selästä käsin, joten tämäkö vasta siisti kokemus olisikin!
10. Kenttäkilpailuihin osallistuminen. Tämä on ollut haaveissa pienestä asti, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi toteuttaa sitä. Ehkäpä käymme tulevaisuudessa kokeilemassa helpon kenttäluokan Huldan kanssa..?
11. Nuorten hevosten MM-kilpailut. Jos kohdalleni osuu oikein lahjakas ja kypsä nuori hevonen, haluaisin sen viedä ainakin kerran nuorten hevosten MM-kisoihin Lanakeniin. En tiedä, kestäisinkö itse painetta ratsastaa siellä, mutta oman kasvattini antaisin helposti jollekin taitavalle ratsastajalle esiteltäväksi kisoihin. Vaatimustaso kyseisissä kisoissa on kuitenkin melko korkealla ja radat tuhdimpia kuin koti-Suomessa, joten mitä tahansa hevosta en sinne roudaisi. Jos tiedän, että hevonen on kypsä tehtäviä varten ja taso tuntuu lapsellisen helpolta, voisin harkita. En kuitenkaan haluaisi riskeerata nuoren hevoseni itsevarmuutta ja jaksamista pelkän arvokilpailun vuoksi.
12. Valjakkoajon kokeileminen. Näyttää äärimmäisen haastavalta, ja parhaimmillaan ohjastajat ajavat useampaa hevosta kerralla! Itselleni riittäisi ihan yksi hevonen alkuun, heh.
13. Lännenratsastuksen kokeileminen. Täysin erilainen tyyli, erilaiset varusteet ja uudenlaiset liikkeet. Lännenratsastuskin vaikuttaa haastavalta, mutta jännältä, joten haluaisin ehdottomasti kokeilla!
14. Kokeilla vaativan tason kouluratsastusliikkeitä osaavalla hevosella. Kuinka siistiä olisikaan kokea, miltä piaffe tai passage tuntuu? Tai laukkapiruetit, oikeaoppiset sarjavaihdot ja lisäykset? Voin kuvitella, että leukani loksahtaisi jos saisin istua korkealle koulutetun kouluhevosen kyytiin näitä kokeilemaan.
15. Mittatilaussaappaat. Ne ovat kalliit, mutta voitteko kuvitella miltä tuntuisi kävellä saappaissa, jotka sopivat vain ja ainoastaan omiin jalkoihisi ja muotoutuvat täydellisesti jalkojasi vasten? Olen todella nirso saappaiden suhteen, yhtään ei saa puristaa tai olla löysää. Onnekseni löysin Horzen ihan perusmallisen saappaan, joka on niin pehmeää nahkaa etten edes tunne saappaita jaloissani!
16. Hevospoolon kokeileminen. Vauhtia ja hauskan näköistä! Saattaisin tosin tipahtaa kyydistä maila kädessä ratsastaessa...
17. Auttaa lasta saavuttamaan unelmansa ratsastuksessa. Haluaisin tehdä jotain auttaakseni nuorta/nuoria ratsastajia saavuttamaan hevosaiheisen unelmansa. Olen iloinen, että olen saanut valmentaa ponioppilaita viime kevään ja kesän ajan, se on jo askel kohti heidän unelmiensa saavuttamista.
18. Islanninhevosvaellus Islannissa. Olen kokeillut islanninhevosia Suomessa, mutta en usko sen vetävän vertoja kuumien lähteiden, tulivuorten ja karun maaston ympärillä ratsastelusta. Islanti näyttää niin kauniilta, että aion todellakin lähteä tutkimaan maisemia issikan kyydistä!
19. Vierailu Wienin espanjalaisessa ratsastuskoulussa. Valkoiset, upeat lipizzaoriit esiintymässä linnamaisessa maneesissa. Kuka ei haluaisi nähdä niitä livenä? Lisäksi Wien vaikuttaa ihastuttavalta matkakohteelta.
20. 140-tasolla starttaaminen. Ensin täytyisi selvitä 120- ja 130cm radoista maaliin, mutta tulevaisuudessa haluan päästä hyppäämään vähintään 140cm luokan. Vaikken koskaan osallistuisi arvokilpailuihin, riittäisi ensi alkuun 140cm luokka.
21. Kuninkuusravit. Olen käynyt raveissa, mutten kunkkareissa. Haluaisin ehdottomasti nähdä maamme parhaat suomenhevoset kilpailemassa ravikuninkaan ja -kuningattaren tittelistä!

Kuva: Hippoksen kuvapankki, http://www.hippos.fi/raviurheilunkuvapankki?gfid_769=1136#gallery_769

// MY EQUESTRIAN BUCKET LIST

Have you always dreamed about riding in the desert? Or owning a horse, riding in the olympics, riding and Icelandic horse? I decided to share my own bucket list on things I haven't experienced with horses and that I definitely want to experience during my life!

1. An own-bred foal. Hulda is my first own horse and also my first foal ever. Although she has been mine ever since her dam was bred with, I am not her official breeder. The owner of her dam is the breeder and I'm the owner. It would be cool to have a foal that is fully bred in my name.
2. Owning a Finnhorse. What should I even say. I like finns and I plan to own one in the future, when I can afford two or more horses. I will most likely buy a young Finnhorse that I could school myself.
3. Riding in international/national championships. It would be a dream come true to ride in national or international championships. I have only taken part in the Finnhorse Championships so far, so the first step would be the Finnish National Championships. I have a long way there, so let's just let future show whether this ever happens. But only thinking of World Cups, World Equestrian Games and everything else...woooow.
4. Compete intenationally. Showjumping trips to Sweden, Norway, middle Europe..what an experience it would be! I would love to ride at the Drammen Spring Tour in Norway or a competition week in Spain, Italy or Portugal. To be honest, I would go anywhere for the experience!
5. Go watch the Olympics or World Equestrian Games. What would be more amazing than seeing all the best riders of the world competing for the title of the absolute best rider? In 2017, I saw the  European Championships in Sweden, and it was really nice. Next I would like to see the WEG or Olympics. The Olympic Games of 2020 are held in Tokyo, so I don't think I will go there yet due to the long trip.
6. Falsterbo Horse Show. I follow a lot of Swedish riders, especially during this legendary summer show, and the environment in Falsterbo almost reaches you through social media - I would love to go there at least once! Especially to see the Falsterbo Derby.
7. Longines Global Champions Tour. This showjumping series is all about money, and the participants are invited and among the top riders of the worlds. The series are also ridden around the globe in big, tourist-known cities like Miami, Madrid, Hamburg, Rome, London, Paris and Prague. The final is held in Doha, and the event tickets are suprisingly affordable considering the nature of this series!
8. Riding on the beach and in the ocean. I have tried swimming with my previous pony Moja in the pond at Ypäjä, but otherwise just walking in low waters with the horsies. I dream about galloping on a big sand beach and swimming in the ocean once in between.
9. Horseback Safari in Africa. I would love to travel to Africa to explore the nature, culture and wildlife. I found out about safaris from the horseback, and now I am excited to try that too! 

   

   Photo: https://africanhorsesafaris.com/tour/big-five-horse-safari-south-africa/#top

10. Participating in an eventing show. This has been my dream since I was little, but I still haven't done it. Maybe Hulda and I will try an easy eventing show in the future..?
11. WBFSH World Breeding Championships for Young Horses. If I ever get to ride a talented and mature young horse, I would take it to the World Breeding Championships for Young Horses in Lanaken. I don't know if I could be able to handle the pressure to ride in there, but I would definitely consider giving my horse to a talented rider to show in there. Anyway, the required level at the show is quite hard and the courses are massive for a young horse, so I would not take any horse there. If I knew that my horse is mature and ready for those kinds of courses and it is easy for it, I would maybe do it. However, I would not want to risk the confidence of a youngster just because of a championship.
12. Try carriage driving. Looks incredibly challenging and at their best, drivers have several horses to drive at the same time! I would definitely be fine with just one for starters, haha.
13. Try western riding. A completely different style with different equipment and movements. Western also seems challenging but interesting, so I would absolutely try it!
14. Try GP-level dressage movements with an experienced horse. How cool would it be to try what piaffe or passage feels like? Or pirouettes, tempi changes and extended trot or canter? I can see how my jaw would drop if I ever got to try a Grad Prix dressage horse.
15. Have my riding boots custom made. They might be expensive, but imagine walking in boots that only fit your legs and sit perfectly? I am really picky when it comes to riding boots, they cannot have pressure anywhere but they are not supposed to be too loose either. Luckily, I found a pair of totally basic boots from Horze that are sos oft that I can't even feel the boots in my legs!
16. Try horse polo. Looks fun! 
17. Help a kid achieve his/her dream in riding. I would like to do something to help young riders achieve their equestrian dreams. I'm happy that I got to coach pony riders last spring and summer, that is already a step closer to their dreams.
18. Ride Icelandic horses in Iceland. I have already ridden Icelandic horses in Finland, but I don't think it can beat riding near the hot springs, volcanos and nature. Iceland looks so beautiful that I am definitely going to try exploring it from the horseback! 

    

    Photo: https://www.ishestar.is/en/tour/from-geysers-to-mountains/

19. Visit the Spanish Riding School in Vienna. The gorheous white Lipizzaner stallions performing in a castle-like riding arena. Who would not want to see that? Also, Vienna seems like a charming travelling destination.
20. Jumping an 140cm class. First I need to do my 120 and 130cm classes, but in the future I would like to do at least one 140cm class. Even if I might never make it to the big international shows, I would be fine with a 140cm.
21. Kuninkuusravit. This is the biggest trotting horse event in Finland, consisting of a championship for Finnhorses. The fastest and best stallions are crowned "Trotting Kings" and the best mares are, likewise, crowned "Trotting Queens". The event is a very big finnish folk and sport event collecting tens of thousands of spectators with an amazing atmosphere, big gambling and prices, summer parties and so much more! I have been to trotting events but never anything this big, so it is a must-do for me one day.

23. Elämäni hevosaakkoset / My Equine ABC (in Finnish)

Hevoset ovat kuuluneet elämääni jo viidentoista vuoden ajan. Sinä aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua vaikka mitä, ja jokaiselle kirjaimelle on todennäköisesti kertynyt jotain muistettavaa. Katsotaan, mitä aakkosista löytyy!

En osannut joissakin kirjaimissa valita, joten päätin poiketa säännöistä ja kertoa lyhyesti parista tärkeimmästä kirjaimeen liittyvästä asiasta!

Aliz / aamutallit
Aliz kuuluu ilmiselvästi tähän. Ensimmäinen "oma" ponini! 
Aamutallit ovat mieleenpainuvia siksi, että en tiedä mitään parempaa kuin astella vilpoisella kelillä tallia kohden auringon noustessa, ja hevosten saatua ruokansa kuunnella niiden tyytyväistä rousketta!

Belkira
Itsestäänselvä! Hulda on ensimmäinen ikioma hevoseni, ja samalla ensimmäinen varsani. Tämä on se heppa, jota olen odottanut pikkutytöstä saakka.

Chandra / Casper / Ca
Chandra siksi koska se on se tamma isolla T:llä, joka opetti minulle ettei kaikkea saa ilmaiseksi ratsastuksessa, mutta samalla vei minut myös kotitreeneissä isommille esteille.
Casper, koska se on yksi elämäni tärkeimmistä hevosista. Poniluonne hevoskoossa, pikku possu ja parhaimpia estehevosia joilla olen saanut hypätä. Kykyjen kuoriminen on kesken, mutta uskon tähän hevoseen ja se on niin hirmu tärkeä minulle.
Ca, koska hän on se joka kaikki elämäni hevoset on minulle tarjonnut ja mahdollistanut. Aina ei vedetä narua samasta päästä, mutta olen ikuisesti kiitollinen kaikesta mitä olen hänen ansiostaan saanut kokea!

Photo: Krista Anttonen

Dressage
Jos en olisi valinnut esteitä, olisin todennäköisesti kouluratsastaja. Tykkään edelleen harjoitella eri kouluratoja ja rakastan katsoa huipputason kouluratsastusta. Se on maagista ja niin upeaa katsottavaa. Kouluratsastus on myös kaiken perusratsastuksen pohja!

Esteratsastus
Elämäni suola! Vaikka kärsinkin lievästä rimakauhusta, en tiedä mitään parempaa kuin esteratsastus. Se tunne jonka saan satulaan hevosen noustessa ilmaan, wau. Parasta.

Fiilis
Tallilla tulee hyvä olo. Sinne voi mennä pahantuulisena, mutta kotiin lähdetään lähes tulkoon aina rentoutuneena ja iloisena. Hevoset välittävät niin paljon hyvää fiilistä meihin!

Grippihousut
Muutama vuosi sitten hitiksi nousseet grippihousut ovat päässeet testiini tasan yksissä housuissa. Ne olivat todella hyvät alkuun, mutta pitäydyn kuitenkin ennemmin vanhoissa tutuissa "liukkaissa" pöksyissä.

Hiihtoratsastus
Olen kokeillut hiihtoratsastusta kerran, ja se oli niin hauskaa! Haluaisin kokeilla toistekin, ja ehkä jopa kokeilla pulkkaratsastusta kiltin hevosen kanssa.

Itsevarmuus
Mitä kaikkea tämä laji antaakaan. Hevosten kanssa touhutessa itsevarmuuteni on kasvanut kohisten, ja olen oppinut tuntemaan itsenikin samalla.

Jouni
Jouni on pitkäaikaisin valmentajani. Vuosien 2007 ja 2014 välillä opin niin hurjan paljon asioita joita nykyään käytän jokapäiväisessäkin treenissäni. Jounilla oli niin paljon kokemusta ja tietotaitoa esteratsastuksesta ja hevosista ylipäätään, etten tiedäkään missä olisin nyt jos en hänen oppilaanaan olisi saanut olla. Sain myös hurjan paljon apua Chandran kanssa. Jounin opit ovat iskostuneet päähäni niin vahvasti, että ratsastuksessani on vieläkin paljon häneltä opittuja asioita!

Photo: Senja Varjolahti

Kilpailut
Kilpailut ovat aina yhtä kivoja! Se adrenaliiniryöppy jonka saa juuri ennen omaa suoritustaan ja ennen kaikkea ne kaksi minuuttia täydessä keskittymistilassa ovat aivan älyttömiä tunteita. Kilpailut heijastavat miten kotitreenit ovat menneet ja mitä kehitettävää löytyy tulevaa varten.

Lassi
Pikkuponi, joka opetti minut istumaan pystyssä. Niin monta kertaa liusuin vauhdilla ponin korvien välistä maahan sen kieltäessä esteelle. Muistan ikuisesti yhden valmennustunnin, jossa en saanut ponia esteistä yli enkä ymmärtänyt missä oli vikaa. Yritin ja yritin, ja lopulta Jouni ärähti, että jos aion maata ponin kaulalla pidempäänkin, en tule saamaan sitä yhdestäkään esteestä yli. Kun opin istumaan pystyssä ja pitämään pohkeen kiinni, alkoi poni kummasti hyppäämään!

Moja
Maailman paras poni! Mojan kanssa sain kokea niin paljon kaikkea hauskaa. Ihana, ihana superponi.

Napero/Niihama
Napero, opetusmestarini esteillä ponivuosieni alkuvaiheilla.
Niihama on lähin kisapaikkamme ja yksi lemppareistani. Kivoja ratoja, hyvät puitteet ja sujuvat järjestelyt!

Orvokki
Kun tipuin ensimmäistä kertaa hevosen selästä, olin alkeiskurssin toisella tunnilla ja ponini lähti laukkaamaan kesken kaiken. En suostunut menemään enää kyseisen ponin selkään, ja pitkän maanittelun jälkeen openi ja isäni antoivat periksi ja sain lähteä kotiin käymättä uudestaan selässä. Menin kuitenkin seuraavalla viikolla uudestaan tunnille, ja openi kysyi kenellä haluan mennä. En tuntenut poneja, joten sanoin että joku kiltti. Hän kysyi "olisiko Orvokki hyvä?" ja niin sainkin sitten ratsastaa tunnin sillä. Orvokki oli siihen aikaan tallin turvallisin ja luotettavin tuntiponi, ja rakastuin siihen kertaheitolla. Sain jatkossa ratsastaa sillä useamminkin!

Kuva: Olivia Syrjä

Puuhis/Pertti
Puuhis tuli ratsastuskouluun vuonna 2004, ollessaan kahden. Kun se täytti kolme, laittoivat tätini ja ope Sari 9-vuotiaan meikäläisen sen kyytin opettamaan ratsastuksen alkeita ponille. Nelivuotiaana Puuhis aloitti tuntiponin uransa ja painelee edelleen tyytyväisenä uusia lapsia opettaen (ja jekuttaen).
Pertti oli yksi ponivuosieni monitoimiponeista. Pertin kanssa kilpailin aluetasolla koulua ja esteitä sekä osallistuin Hevoshullu Powercupiin. Pertsa karkaili paljon, mutta se oli ihan mahtava tyyppi!

Puuhis

Q ??

Rakkaus lajiin
Tämä tuskin vaatii kovin paljoa selittelyä - säässä kuin säässä ja fiiliksestä riippumatta tallille on päästävä nimenomaan tästä syystä!

Simo / suomenhevoset
Simo, ensimmäinen nuori hevonen jota sain kehittää enemmän ja jonka kanssa opin hirvittävän paljon. Simo oli myös jotenkin minun tyylinen ja samanhenkinen, ja sen kanssa olin äärimmäisen varma esteillä vaikka se olikin spooky ja aiheutti sillä minulle harmaita hiuksia. Ihana hevonen!
Suomenhevoset ovat lemppareitani - rehtejä, hyvällä huumorintajulla varustettuja ja monipuolisia. Kuten aiemmin olen sanonut, jonain päivänä omistan itsekin vielä suokin.

Photo: Senja Varjolahti?

Tallityöt
Olen usein inhonnut tallitöitä, mutta viime aikoina olen alkanut tykkäämään niistä. Hyötyliikuntaa!

Uittaminen
Vielä en ole ihan kunnolla päässyt tätä kokeilemaan (=ilman satulaa, järvessä tai meressä), mutta suunnitelmissa on vielä joskus kokeilla. Kahlaaminen ja lyhyet uintipätkät ovat olleet hauskoja kokemuksia!

Vekku ja Vertti
Elämäni suomenhevoset, jotka opettivat minua niin paljon ja veivät minut pisimmälle kaikista tähänastisista hevosistani.

Photo: Krista Anttonen

Welsh
Kaunis ponirotu, ja ne welshit joilla olen mennyt omaavat nätit liikkeet ja ovat hyväluonteisia - ja hyviä hyppääjiä!

Xx - täysiveriset
Vielä en ole livenä täysiveristä nähnyt, mutta ne ovat upeita. Lisäksi Huldan emän suvusta löytyy useita täysiverisiä!

Ystävät
Tallikavereita, kuten muitakin kavereita, tulee ja menee, mutta suurin osa hevosten yhteydessä tapaamista ystävistäni on edelleen elämässäni tavalla tai toisella. Hevoset tuovat samanmieliset ihmiset yhteen iästä riippumatta!

Photo: Riikka Jauhiainen

Zangersheide
Zangersheide on yksi Euroopan suurimpia estehevossiittoloita. Heillä on todella hienoja oreja, ja aivan huikean hienot puitteet.

Å ??

Ähky
Joka hevosenomistajan pahin painajainen. Olen joutunut tekemisiin muutamien ähkytapauksien kanssa, ja ähky vei myös ensimmäisen ponini. Toivottavasti en joudu näkemään ähkyä enään ikinä. 

Ötökät
Kylläpäs nämä aakkoset päättyvät ikävään sävyyn, heh! Ötökät ovat kesän pahin ärsyke, ja jokainen hevosihminen tietää miltä tuntuu ratsastaa paarmoja karkuun tai joutua hyttysten ja mäkäräisten syömäksi illan tullen...

22. Viikon ratsastusharjoitus / Exercise of the week (+VIDEO)

RYTMI JA TASAPAINO // RHYTM AND BALANCE

Tämän viikon harjoituksena vuorossa on pari talvea sitten kehittämäni "caprilli"-rata. Caprilliradat koostuvat osittain esteistä ja puomeista, mutta myös muista "liikkeistä" - siirtymisistä, laukanvaihdoista, volteista ja vaikka pysähdyksistä tietyssä pisteessä tai kahden pisteen välissä. Caprillia rakennettaessa vain mielikuvitus on rajana. Vaikeustaso täytyy kuitenkin asettaa omaan taitotasoon ja hevosen ikään nähden - nuorelta hevoselta ei voi vaatia yhtä nopeita ja täsmällisiä siirtymiä kuin aikuiselta hevoselta.

Verryttelyssä voi ravailla 1/8-puomien yli molempiin suuntiin, tehdä kiemurauria, suunnanvaihtoja ja ympyröitä. Laukkaverryttelyssä voi alkuun laukata rennosti kenttää tai maneesia ympäri kevyessä istunnassa ja tehdä temponvaihteluita sekä ympyröitä. Sen jälkeen voi ottaa verryttelyhyppyjä  yksittäiselle kavaletille. Seuraavaksi voi keskellä olevan okserin hypätä pariin otteeseen kahdeksikkona, ja lopulta otetaan 2/9-jumppasarja kerran-pari molempiin suuntiin. Jumppasarja ympyrällä voi olla erittäin haastava, joten aloita matalalla korkeudella ja nosta sen mukaan miten tehtävä sujuu.

Itse rata on melko suoraviivainen:

1. Ravaa puoli keskiympyrää ylittäen ravipuomit

2. Nostettuasi laukan ympyrän puolivälissä/ravipuomien jälkeen, hyppää jumppasarja oikealle.

3&4. Jatka jumpan jälkeen rauhallisessa ja rennossa laukassa kavaletille, tee huolellinen ja pehmeä kaarre seuraavalle kavaletille.

5. Kavaletin jälkeen, katso kohti okseria ja ratsasta iso, pyöreä tie sille. Muista pysyä keskellä ja jatkaa askel-pari suoraan esteen jälkeen!

6&7. Okserin jälkeen tasainen ja pehmeä kaarre rennossa laukassa kavaleteille, säilytä rytmi.

8. Ennen keskiympyrälle kääntymistä siirrä hevonen raviin, sen jälkeen ylitä maapuomit rennossa ravissa.

9. Nosta laukka puomien jälkeen ja hyppää jumppasarja vasemmalle.

10.&11. Jälleen kerran, pehmeä kaarre rennossa ja rauhallisessa laukassa. Pysy keskellä kavaletteja ja mieti huolellisia teitä.

12. Kavaletin jälkeen taas katse okserille, iso ja pyöreä kaarre ja okserin ylitys suoraan ja keskeltä.

Etenkin pienessä maneesissa (meidän maneesi n. 21x50) tehtävät tulevat nopeasti vastaan, mutta tarkoitus on kuitenkin pysyä rentona ja rauhallisena sekä tehdä nätit, huolellisesti ratsastetut tiet. Jos tulee kiire, voi ensimmäisillä kerroilla väliin lisätä voltin ja ottaa homma haltuun. Etenkin tokat ravipuomit ovat haastavat hevosten halutessa laukata, mutta pysy itse coolina ja pyydä hevosta odottamaan. Itse toistin tehtävän verkan pituudesta riippuen 2-3 kertaa, rata on kuitenkin kohtuu pitkä vaikkei hyppyjä tulekaan älyttömästi. Panosta siirtymisten laatuun ja kaarteisiin. Kun tämä tehtävä sujuu kuin leikiten, on rytmi ja tasapaino kunnossa. Lisäksi jumppasarja ympyrällä paljastaa erittäin hyvin miten erilailla hevoset käyttävät itseään eri suuntiin - minun kohdallani se oli todella selkeää...olipahan jotain työstettävää!

PS. Katso postauksen lopussa olevalta videolta, miltä näytti kun pari talvea sitten ratsastin tehtävän Vekulla, Simolla ja Cassulla!

//This week I'll show you a "caprilli" course I created a few winters ago. Caprilli courses consist partly of jumps and poles, but also other "movements" - transitions, lead changes, circles and halts at some points or between two points. When building a caprilli course only one's imagination is the limit. Notice that you should build a course that fits your skills and the horse's age - you can't expect a young horse to be as quick and precise as a grown horse.

As warm-up you can trot over the 1/8-poles both ways, do serpentines, change directions and ride circles. When cantering, it's easy to start by going around the arena in a relaxed canter while doing tempo changes and big circles. After that, start with a single cavaletti. Then you can jump the oxer a few times in a figure 8, after which you can try the 2/9-gymnastic jump series a couple of times per direction. A gymnastic series on a circle can be challenging, so start from a low height and raise the height when it feels comfortable.

The course is quite straight-forward:

1. Trot half a big circle while trotting over the poles

2. After the poles, make a canter transition and jump the gymnastic series to the right

3&4. After the gymnastic, continue in calm and relaxed canter towards the cavaletti and ride a precise and smooth path to the following cavaletti.

5. After the cavalettis, look at the oxer and ride a big, round curve to it. Remember to stay in the middle and continue a step or two straight after the jump, too!

6&7. After the oxer, remain in calm and relaxed canter and make a smooth curve to the cavalettis while keeping the rhytm.

8. Before turning to the big middle-circle, switch down to trot and cross the poles in a relaxed trot.

9. Switch to canter after the poles and jump the gymnastic to the left.

10&11. Again, ride a smooth curve in calm and relaxed canter. Stay in the middle of the cavalettis and focus on precise paths.

12. After the cavalettis, look to the oxer again, ride a big curve and jump the oxer straight and from the middle.

Especially in a small arena (ours is ~21x50 m) the exercises come to you pretty quickly, but the point is to remain relaxed and calm and ride nice and precise routes. If it goes too fast, you can add a circle here and there in the beginning to take control of the situation. Especially the second trotting poles can be challenging since the horses want to canter, but stay calm and ask them to cool down. I repeated the caprilli 2-3 times depending on the length of the warm up, the course is long even if there aren't that many jumps. Focus on quality transitions and turns. When this exercise feels easy, you have achieved good rhytm and balance. Also, the gymnastics on a circle are very useful to see how different the horses are in both ways - all of mine were completely different on both sides...something to work on!

Check out the video to see how it went for me a couple years ago with Vekku, Simo and Cassu!

21. Huldan sukutaulu / Hulda's pedigree

Katsaus Huldan sukutauluun. Mitä hevosia sen suvusta löytyy? Onko Huldalla sisaruksia? Koska (este)hevosten suvuista riittää usean kirjan verran puhuttavaa, jätän sukuesittelyn melko pinnalliseksi. Olen koonnut kahden polven (vanhemmat ja isovanhemmat) verran hevosia kuvien kera, ja lopuksi esittelen vielä mahdolliset sisarukset.

EMÄ JA EMÄN PUOLI SUVUSTA

Emä/Dam - Daffofil's Baronet

Photo: Tiina Salmela

Huldan emä, Daffodil's Baronet, on suomalainen, melko pienikokoinen (159cm) tamma joka ehti ennen loukkaantumistaan kilpailla este- ja kenttäratsastuksessa. "Irkku" on syntynyt vuonna 1998 ja kantakirjattu II-palkinnolla. Esteillä tamma kilpaili 110cm tasolle asti ja kenttäkilpailuissa tuttaria. Irkulla on Huldan lisäksi kolme muuta varsaa. Sisaruksista lisää myöhemmin.

// Hulda's dam, Daffodil's Baronet, is a finnish-bred, quite small (159cm) mare that competed in both eventing and showjumping before retiring due to an injury. "Irkku" is born in 1998 and is rewared with II-prize in the studbook. In showjumping she jumped up to 110 cm and eventing on novice level. Irkku has three other foals in addition to Hulda. More about the siblings later on.

Emänisä/Damsire - Irco Mena

Photo: Irco Mena Ltd/Facebook

Irco Mena ja Royne Zetterman MM-kisoissa 1993. // Irco Mena and Royne Zetterman in the WEG 1993. Photo: Irco Mena Ltd/Facebook

Irkun isä, Irco Mena, on Ruotsissa merkittävän jalostustyön tehnyt ori. Se kilpaili kansainvälisesti menestyen pääasiassa Royne Zettermanin kanssa, edustaen ruotsia mm. maailmancupissa, Nations Cupissa ja MM-kisoissa. Irco Mena tunnettiin hyväluonteisena ja esteälykkäänä hevosena. Sen jälkeläiset ovat menestyneet niin este- kuin kenttäratsastuksessakin - esimerkiksi Wega, joka saavutti hopeaa Olympialaisissa vuonna 2012 tai Sultan, joka sai pronssia joukkue-esteratsastuksessa 2012. Irco Menan isä, Irco Marco, oli niin ikään esteillä kansainvälisesti menestynyt ori. Irco Menan emä Ballymena Park oli täysiverisukuinen, kevyt tamma. Toinen sen varsoista, Irco Menan täyssisko Marcoville kilpaili myös olympiatasolle saakka. Irco Menalla on myös jalostukseen hyväksyttyjä poikia Ruotsissa, Englannissa ja Irlannissa. Ori palkittiin vuoden oriina vuonna 2012 ja on ollut Blup-tilastojen kärjessä useina vuosina.

// Irkku's sire, Irco Mena, is a stallion that gave a lot to Swedih breeding. He competed successfully on international level together with Royne Zetterman, representing Sweden in e.g. World Cups, Nation Cups and the World Equestrian Games. Irco Mena was known for his good temper and his jumping. His offspring have been successful in both showjumping and eventing - for example Wega, that won silver in the Olympics of 2012 or Sultan, who got bronze in team jumping at the same Olympics. Irco Mena's sire, Irco Marco, was also an internationally successful jumper. The dam, Ballymena Park, was a thoroughbred mare who produced another olympic-level jumper: full sister Marcoville. The stallion also has approved sons in Sweden, England and Ireland. He was awarded "The stallion of the year" in 2012 and has topped the Blup-lists for many years.

Emänemä / Granddam - Barolina

Emänemä Barolina kuuluu KWPN-tammalinjaan 1687. Se on melko vanhahkoa hollantilaista sukulinjaa, mutta sen emälinja on tuottanut joka lajiin hevosia; kouluratsastuksessa hevosia Vaativa A/PSG/Inter I tasolle saakka, esteillä 130-140cm saakka ja kentässä tammalinjasta on saatu peräti CIC*** tasolle saakka Suomea edustanut Daffodil's Flamenco!

// Granddam Barolina belongs to the KWPN mareline 1687. That is a quite old dutch family, but the damline has produced horses in all disciplines; dressage horses to level 4/PSG/Inter I, showjumpers up to 130-140cm classes, and in eventing the CIC*** level horse Daffodil's Flamenco, who represented Finland!

ISÄ JA ISÄN PUOLI SUVUSTA // SIRE AND SIRELINE

Isä / Sire - Chacoon Blue

Photo: Kiki Beeliz

Photo: Schockemöhle

Huldan isä, Chacoon Blue, on saksalaisen Schockemöhlen nuori lupaus jolta odotetaan paljon. Oriin sanotaan olevan esteluokkien spesialisti ja linjakas ori, jolla selkeä mieltymys suorittaa. Sen laukkaa ja hypyn laatua on kehuttu paljon, ja 30-päivän testissä Schlieckaussa (2014) ori voitti keskiarvolla 9,40 - irtohyppäämisestä, hyppykyvystä ja luonteesta irtosi täydet kympit! Chacoon Blue on menestynyt nuorten hevosten luokissa ja kilpailee tällä hetkellä kansainvälisellä 150cm tasolla Philip Rüpingin kanssa. Ori on ollut jalostuksessa vasta kolme kautta, eli Hulda on sen toisesta ikäluokkapolvesta. Se on kuitenkin päässyt Saksan käytetyimpien oriiden joukkoon, joten tulevaisuus näyttää valoisalta.

//Hulda's sire, Chacoon Blue, is a promising young talent from german stud Schockemöhle. He is said to be an impressive, well put-together and lightly built showjumping specialist with a true affinity for performance. His canter and quality of the jump have been praised, and he won his 30-day-test with the average score of 9,40 - in loose jumping, jumping pre-disposition and character the stallion earned the maximum mark of 10! Chacoon Blue has been succesful in young horse classes and competes currently on international 150cm level together with Philip Rüping. He has only been at stud for three seasons, so Hulda is his second age group. He has already become one of the most used stallions in Germany, so the future looks bright.

Isänisä / Grandsire - Chacco Blue

Photo: Toffi-Images, toffi-images.de

Chacoon Bluen isä, Chacco Blue, menestyi kansainvälisillä Grand Prix-areenoilla Alois Pollmann-Schweckhorstin ja Andreas Kreuzerin kanssa. Ori kuoli kuitenkin aivan liian aikaisin vuonna 2012. Chacco Bluella on tällä hetkellä yli 35 jalostukseen hyväksyttyä poikaa ja satoja kansainvälisen tason hyppääjiä. Syksyllä Tryonissa kahdeksan sen jälkeläisistä osallistui esteratsastuksen MM-kisoihin. Ori oli myös WBFSH:n orirankingissa ykkössijalla vuonna 2017.

//Chacoon Blue's sire, Chacco Blue, competed succesfully in international Grand Prix-classes before bassing away too early in 2012. So far he has sired over 35 approved sons and hundreds of advanced level showjumpers. In Tryon, eight of his offspring were participating in the showjumping World Equestrian Games. The stallion also had the first place in WBFSH:s stallion ranking of 2017.

Isänemä / Granddam - Cindina

Cindina on kimo tamma, joka on kilpaillut kansainvälisesti 140cm tasolle saakka tanskalaisten ratsastajien kanssa. En löytänyt emästä sen enempää tietoa, mutta sen isä Cartoon on ollut vain hetkellisesti jalostuskäytössä sen keskittyessä kilpailemiseen. Cartoonilla on kuitenkin keskiarvoa enemmän jälkeläisiä vaativissa luokissa.  Emälinjassa on paljon suoritusoriita, ja Cindinan emän emä Akelei Z on täyssisko Olympialaisissa joukkuekultaa voittaneelle Askan 4:selle. Tammalinja kulkeutuu hannoverin merkittävään tammalinjaan 33, josta on 31 jalostukseen hyväksyttyä oria ja useita menestyneitä estehevosia.

//Cindina is a grey mare that has competed on international 140cm level with Danish riders. I could not find more details on the mare, but her sire Cartoon has been in breeding only for a short time since he focused more on showjumping. He has still sired a higher than average amount of succesful advanced level jumpers. Cindina has a lot of performance sires in her pedigree, and the damline  goes on to the significant Hanoverian mare family 33, from which descend 31 licensed stallions and several succesful showjumping horses. Cindina's grand dam Akelei Z is full sister to the team Olympic Champion Askan 4.

SISARUKSET / SIBLINGS 

Huldalla on kolme vanhempaa sisarta, Belgarion (2012), Belgarath (2014) sekä täyssisko Beldaran (2016). 

//Hulda has three older siblings, Belgarion, Belgarath and full sister Beldaran.

Belgarion Jr, "Iiro", asustaa Ylivieskassa emä Irkun omistajalla Kristiinalla. Tutustuin Iiroon sen ollessa kaverillani Mintulla sisäänratsastettavana, ja sain kokeilla ruunaa 3- ja 4-vuotiskesänä sen asuessa Nokialla. Myöhemmin pääsin ratsastelemaan Iiroa kun kävin moikkaamassa Huldaa, ja tykkään kovin sen tyypistä! Ruunalla on tosin ollut hieman epäonnea terveydellisesti eikä ole päässyt kilparadoille. Iiron isä on Cagliostro.

//Belgarion Jr,  "Iiro", lives in Ylivieska at Irkku's owner, Kristiina. I met Iiro when he was broken in at my friend, Minttu's, place. I got to try him when he was 3 and 4 years old, and later when I visited Hulda, and I really like him! Unfortunately he has had some bad luck with his health and has therefore not been competed. He is after Cagliostro.

Iiro & Minttu. Photo: Minttu Ketonen

Belgarath, "Gyntsä", on Mintun nuori ruuna jonka kanssa olen saanut olla apuna vieroitusikäisestä lähtien. Gyntsä on äärimmäisen kiltti, mutta omaa myös leikkisän puolensa. Se on palkittu näyttelyissä II-palkinnolla ja osallistunut Kyvyt Esiin-kilpailuihin. Vuonna 2017 Gyntsä voitti EBEF-tapahtumassa 3v Nuorten Hevosten Championin irtohypytyksestä. Sen jälkeen se on sisäänratsastettu ja treenaa kohti kenttä- ja estekilpailuja. Gyntsän isä on Conthargos.

//Belgarath, "Gyntsä", is Minttu's young gelding with whom I have had the opportunity to help with since he was a weanling. Gyntsä is extremely kind but has his playful side, too. He has got II-prize in horse shows and taken part to young horse loosejumping Talent shows. In 2017, he won the EBEF Young Horse Championat for 3-year-olds in loose jumping. He has since been broken in and is training towards eventing and showjumping arenas. He is after Conthargos.

Belgarath. Photo: Linda Penttinen

Beldaran, "Miina", on niin ikään Mintun tammavarsa ja Huldan täyssisko. Miina on pippurinen ja eloisa tamma, mutta todella kiltti. Sillä on hienot liikeet, erityisesti laukka, ja sillä on kissamainen hyppy. Tamma voittikin tänä syksynä isoveljensä jalanjäljissä 2-vuotiaiden Nuorten Hevosten Championin EBEF:issä irtohypytyksessä, saaden ylivoimaisen keskiarvon 9! Tekniikasta ja kapasiteetista Miina sai huikeat 9,5 pistettä. Sisäänratsastus on käynnissä, ja tulevaisuus näyttää mitä tuleman pitää!

//Beldaran, "Miina", is also Minttu's horse and Hulda's full sister. Miina is a lively mare, but very kind. She has good movements, especially the canter, and a cat-like jump. As her brother the previous year, Miina won the Young Horse Championat for 2-year-old jumping horses in EBEF this fall! She got an average of 9 with an incredible 9,5 for technique and capacity. She is being broken in right now, and future will tell what she will become!

Beldaran. Photo: Mirella Ruotsalainen

Mikäli Huldan ja sisarten tulevaisuus ja arki kiinnostaa, otahan @belsporthorses (klikkaa nimeä päästäksesi tiliin) seurantaan Instagramissa.

// if you are interested in Hulda's and her siblings' life, follow @belsporthorses (klick on the name to go to the account) on Instagram.

20. Vinkkejä maneesittomaan talvitreeniin / Tips for indoor-arena free winter training

Moni on varmasti joutunut tilanteeseen, jossa pitäisi päästä treenaamaan mutta kenttä on jäässä eikä maneesia löydy. Miten voi treenata ilman maneesia talven iskiessä?

Kentän suolaus - ennen lumen tuloa kentät tupaavat usein lähinnä jäätymään koppuraksi. Pidentääksesi kentän käyttöaikaa pikkupakkasilla, suolaa varsinkin urat reippaasti pitääksesi maan sulana. Kovemmat pakkaset saattavat kuitenkin jäädyttää parhaitenkin suolatun pohjan, mutta suolaus pidentää kentän käyttöaikaa huomattavasti. Myös sateet pilaavat suolauksen, joten saatat joutua suolaamaan kentän pariinkin otteeseen pitääksesi pohjan hyvänä. Ja kun sitä lunta vihdoin tulee, ei suolausta enää tarvita.

Tilsoilta välttyminen - tilsat ovat rasittavin osuus talvella ratsastelusta. Ne tuppaavat kasaantumaan isoiksi koroiksi hevosen kenkiin, ja pahimmassa tapauksessa vääntävät hevosen jalat epäluonnollisiin asentoihin ja altistavat liukastumiselle. Ensi hätään kannattaa huolehtia siitä, että hevosella on tilsakumit. Meillä tilsakumit eivät kuitenkaan aina tunnu auttavan, joten runsas kavioiden rasvaus kaviorasvalla ennen ratsastusta ehkäisee lumen tarttumista kavion pohjiin. Kannattaa myös pitää taskussa mukana pientä harjaa tai kaviokoukkua, jolla voi kopauttaa kengistä tilsat pois. Tilsoilta vältytään myös paremmin, kun liikutaan reippaasti - ravia ja laukkaa siis!

Kuva: Krista Anttonen

Kuva: Miia-Maria Niskanen

Hyvät hokit - hokit ovat talviratsastuksen tärkein tekijä. Jotkut käyttävät pelkkiä kantahokkeja, toiset neljää ja osa 6-8 hokkia per jalka. Ravihevosilla taitaa olla jopa sitäkin enemmän ellen väärin muista. Joka tapauksessa, hyvät hokit tuovat pitoa ja hevosellekin tulee varmempi olo. Muista tarkistaa hokit säännöllisesti - tylsä hokki on liukas ja tulee vaihtaa saman tien!

Jäinen kenttä? Ei hätää. Jos hokkipuoli on kunnossa, voit yhä tehdä kevyttä työskentelyä kentällä. Käynti on aliarvostettu askellaji, joten nyt on hyvä aika työstää sitä ja kehittää itseään samalla; väistöt, voltit, taivutukset, peruutuksia, pysähdyksiä ja suoraan ratsastamista. Voit myös ylittää puomeja käynnissä hevosta jumpataksesi, jos se pysyy rauhallisena. Muista kuitenkin työskennellä hevosta kuunnellen - osa varoo jäätä ja liukastumista hokeillakin, ja varovainen liikkuminen jäykistää hevosen. Myös liukastuminen voi aiheuttaa revähdyksiä lihaksistoon.

Talvella kannattaa myös pitää tasapaino kunnossa ja varpaat lämpimänä ratsastamalla ilman jalustimia tai ilman satulaa! Kuva: Krista Anttonen?

Runsaasti lunta? Onko lunta liiaksikin asti? Mikä loistava tilaisuus hevosen "kuntosalitreenille"! Hyödynnä runsas lumi ratsastamalla/kahlaamalla syvässä hangessa hevosen kanssa. Aloita käynnissä, ja jos hevonen jaksaa voi hangessa ottaa pätkiä ravia ja laukkaakin. Muista kuitenkin, että lumihangessa liikkuminen on hevosille äärimmäisen raskasta, joten ratsastusaikaa saa lyhentää melko reippaasti etteivat hevosen paikat kipeydy. Muista myös huolellinen alku- ja loppuverryttely!

Kuva: Krista Anttonen

Kovat pakkaset ja mahdottomat kelit - jos sääolosuhteet ovat aivan mahdottomat ja pakkanen huitelee niin korkealla ettei ulos edes kehtaisi mennä, kannattaa tilanne hyödyntää hevosen ja ratsastajan ansaittuihin vapaapäiviin. Talvella hevoselle voi antaa lepokauden pahimpana aikana, pitää se kevyessä liikkeessä. Saat itsekin aikaa hoitaa muita asioita, esimerkiksi koulu- tai työkiireitä tai tärkeitä ostoksia. Ehkä kerkeät viettää enemmän aikaa kavereidenkin kanssa hevosen nauttiessa lomastaan!

Myös kovilla pakkasilla on ihanaa ratsastaa ilman satulaa, joten jos hevosesi on kiltti kannattaa kokeilla sitäkin! Takapuoli pysyy lämpimänä...ja karvaisena! Ja jos mahdollisuus maastoiluun löytyy, nauti luonnosta hevosesi kanssa kentän ollessa käyttökelvoton.

Onko sinulla lisää vinkkejä talvitreeniin?

Kuva: Pauliina Tapola

//Some of us have probably had to face a situation where we should train our horses, but the arena is frozen and there is no indoor arena. How could you train without an indoor arena when winter hits?

Photo: Pauliina Tapola

Salting the outdoor arena - before the snow falls, outdoor arenas tend to freeze to solid rock. To lengthen the utilization time of the outdoor ring on small frosts, salt the arena and especially the track to keep the soil melt. Rougher frosts will freeze even the better salted soils at some point, but salting keeps the arena rideable for a remarkably longer time. Rain will also ruin salting, so you might need to salt the arena a few times to keep it good. And when the snow finally falls, no salting will be needed.

How to avoid snowballs under the hooves - the most annoying part in winter riding. They tend to pile to big heels under the horse's hooves, and in worst cases bend the legs in unnatural positions and increase the risk for slipping. First of all, make sure your horse has snow pads. I feel that snow pads don't always help enough, so you could try putting lots of hoof oil before riding out to prevent snow from piling under the shoes. It might also be useful to keep a small brush or hoof pick with you, so you can knock the snowballs of anytime. Also, keeping the horse moving helps in preventing snowballs - so trot and canter it is!

Photo: Krista Anttonen

Photo: Krista Anttonen

Good studs - studded shoes are the most important part in winter riding. Some may only use two studs per shoe, some use four and some 6-8. Trotters can have even more if I remember correctly. Anyway, good studs give stability and makes the horse feel safer on icy places. Remember to check the studs on a regular basis - a flat stud is slippery and needs to be changed immediately!

Frozen arena? No problem. If the studs are good, you can still do light work on the arena. Walk is an underestimated gait, so now u have time to work on it and improve your riding at the same time; leg yields, circles, bendings, rein-backs, halts and riding straight. You could also walk over poles to give your horse some gymnastics exercises, as long as it stays calm. Remember to work listening to the horse - some are very careful on ice and watch out for slipping, so moving carefully might make the horse stiff in its body. Also slipping can cause sprains in muscles.

Photo: Krista Anttonen

Too much snow? What an opportunity to take the horse "to the gym"! Take advantage of the heavy snow by riding in the snow blanket. Start by walking, and if the horse has enough stregth, you can also trot and canter. Just remember that moving in snow is extremely hard on the horse, so keep the training time short to avoid the horse getting sore. Also do a good warmup and cool-down!

Rough frosts and impossible weather conditions - if the weather is incredibly bad and the frost is so tough that you feel like not even going out at all, it might be a good idea to use the time for well-deserved rest days both for you and the horse. During winter time horses could be given an easier period during the worst time, just keeping them in light work. You will also have time to take care of other things like work, school or important shoppings. Maybe you will also have more time to see friends while your horse enjoys his break!

Photo: Krista Anttonen

It's only a matter of proper clothing, haha! Photo: Pauliina Tapola

It is also lovely to ride bareback when it's cold, so if your horse is kind you might wanna try it too! Your butt stays warm...and hairy! And if there is possibilities for hacking, enjoy the nature together with your horse while the outdoor arena is out of use.

Do you have more winter training tips?